Taneli Manninen
2008-10-30 21:27:15 UTC
Nykyään panikointi ydinvoimaa vastaan on niin suurta, että suorastaan
hämmästyttää!?Tulee eittämättä mieleen taannoinen keskustelu, jossa
kyseltiin mm. Heiniluomalta ja Kataiselta mielipiteitään siitä mitä mieltä
ovat ydinvoiman "lähelleenrakentamisesta?" Vastaus tulee kuin tykin suusta
kuorossa: "sulaa HULLUUTTA!.".. ..Öö just joo ja nyt tätä samaa kiteytetään
lehdet mustina vakuuttamalla, ettei kukaan selväjärkinen siedä ydinvoimaa
enää edes 100km säteelleen itsestään, vaan nyt pitää saada välimatkaa
satoja, jollei jo tuhansia kilometrejä!!
Aika hurjaa muutosta muuten. Kun luvin miten vielä esim 80-luvulla esim.
Ruotsissa haluttiin aivan yleisesti jopa Tukholmaan ydinvoimaa! Siis ihan
simppeli kysymys. Mikä on maassamme herättänyt tämän massiivisen ja
maankattavan kammon ydinvoimaan. Vastavaa en ole IKINÄ nähnyt! Miksi
ihmeessä lehdet pursuavat tätä samaa viestiä:" Mitä kauemmas sen
vähäkalmaisempaa mulle ydinvoimaa?!"
Toki Antti vahtera 1978 kirjoittamassa kirjassaan kertoi muutoksen johtuneen
ruotsalaisten Ågastan voimalan vuotokatastrofiin kaatumisista ja myös esim
Marvikenin ydinvoimalakatastrofin jo 1970-luvulla vaikuttaneen, kun ei
täyttänyt kansainvälisiä ydinturvanormeja laitos alasajettiin vähin äänin.
Itse asiassa plasmafyysikko professori Hannes Alfven lopulta
ydintuhovaarasta vetosi suoraan Ruotsin pääministeriin tulppaillen maan
silloisen ydinintoilukiiman. Ydinhallinto katkaisi kostotyyliiin tiedon
ydinvaaroista antaneen professorin rahoitukset (,vertaa Aranda/Oulun
mehiläistutkimusalasajoon mm. -08 alussa!). Valtiopainostus Hannesta vastaan
päätyi tästä teollisuustutkijasta valtiopäiville. Kuten ydinalalla on tapana
ollut totuuden puhuja ajettiin maanpakoon USA:han! Asia sai niin kiusallista
julkisuutta, että myös Ruotsin uraanikaivos Rantadissa päätettiin myös
sulkea ydinvaarojensa tultua julki laajalti. Antti Vahtera; (ydinenergian
uhkapeli) kipakoituu: "Silloisia ydinhankkeista kuvastui edelleen joksenkin
täydellinen tietämättömyys ydinenergian riskeistä, mm.
Tukholmaydinvoimalahankkeissa, Vätanin sataman, ja esim. Haningenin
ydinkaukolämpö-, sähkölaitoshankkeissa!"
Niin tulee tosiaan mieleen, että vastako nyt aletaan ydinvaaroja ymmärtämään
vaivoin Suomessa, kun aiempaa edes 100km ei pidetä turvarajana? On aivan
ILMEISTÄ , että nämä esittämäni loisteliaat uudenkertovat beettasoihtufaktat
ja muut mekanismireaalini siitä miten LAAJALLE ydintuhot ohi mittausten
leviää alkavat purra huimasti nähtyä paniikkia päättäjiimme tuoden. Jopa
sadasti rajumin, kun edes ikinä alkujaan arvelin! Hianoa siltä osin, että
turvaharhat karisevat. Olemme kuin kala kultakalamaljassa, jossa turvaa EI
OLE ydinpäästöiltä omilta ydinpäästöiltä enää MISSÄÄN(!!
hämmästyttää!?Tulee eittämättä mieleen taannoinen keskustelu, jossa
kyseltiin mm. Heiniluomalta ja Kataiselta mielipiteitään siitä mitä mieltä
ovat ydinvoiman "lähelleenrakentamisesta?" Vastaus tulee kuin tykin suusta
kuorossa: "sulaa HULLUUTTA!.".. ..Öö just joo ja nyt tätä samaa kiteytetään
lehdet mustina vakuuttamalla, ettei kukaan selväjärkinen siedä ydinvoimaa
enää edes 100km säteelleen itsestään, vaan nyt pitää saada välimatkaa
satoja, jollei jo tuhansia kilometrejä!!
Aika hurjaa muutosta muuten. Kun luvin miten vielä esim 80-luvulla esim.
Ruotsissa haluttiin aivan yleisesti jopa Tukholmaan ydinvoimaa! Siis ihan
simppeli kysymys. Mikä on maassamme herättänyt tämän massiivisen ja
maankattavan kammon ydinvoimaan. Vastavaa en ole IKINÄ nähnyt! Miksi
ihmeessä lehdet pursuavat tätä samaa viestiä:" Mitä kauemmas sen
vähäkalmaisempaa mulle ydinvoimaa?!"
Toki Antti vahtera 1978 kirjoittamassa kirjassaan kertoi muutoksen johtuneen
ruotsalaisten Ågastan voimalan vuotokatastrofiin kaatumisista ja myös esim
Marvikenin ydinvoimalakatastrofin jo 1970-luvulla vaikuttaneen, kun ei
täyttänyt kansainvälisiä ydinturvanormeja laitos alasajettiin vähin äänin.
Itse asiassa plasmafyysikko professori Hannes Alfven lopulta
ydintuhovaarasta vetosi suoraan Ruotsin pääministeriin tulppaillen maan
silloisen ydinintoilukiiman. Ydinhallinto katkaisi kostotyyliiin tiedon
ydinvaaroista antaneen professorin rahoitukset (,vertaa Aranda/Oulun
mehiläistutkimusalasajoon mm. -08 alussa!). Valtiopainostus Hannesta vastaan
päätyi tästä teollisuustutkijasta valtiopäiville. Kuten ydinalalla on tapana
ollut totuuden puhuja ajettiin maanpakoon USA:han! Asia sai niin kiusallista
julkisuutta, että myös Ruotsin uraanikaivos Rantadissa päätettiin myös
sulkea ydinvaarojensa tultua julki laajalti. Antti Vahtera; (ydinenergian
uhkapeli) kipakoituu: "Silloisia ydinhankkeista kuvastui edelleen joksenkin
täydellinen tietämättömyys ydinenergian riskeistä, mm.
Tukholmaydinvoimalahankkeissa, Vätanin sataman, ja esim. Haningenin
ydinkaukolämpö-, sähkölaitoshankkeissa!"
Niin tulee tosiaan mieleen, että vastako nyt aletaan ydinvaaroja ymmärtämään
vaivoin Suomessa, kun aiempaa edes 100km ei pidetä turvarajana? On aivan
ILMEISTÄ , että nämä esittämäni loisteliaat uudenkertovat beettasoihtufaktat
ja muut mekanismireaalini siitä miten LAAJALLE ydintuhot ohi mittausten
leviää alkavat purra huimasti nähtyä paniikkia päättäjiimme tuoden. Jopa
sadasti rajumin, kun edes ikinä alkujaan arvelin! Hianoa siltä osin, että
turvaharhat karisevat. Olemme kuin kala kultakalamaljassa, jossa turvaa EI
OLE ydinpäästöiltä omilta ydinpäästöiltä enää MISSÄÄN(!!