Arto Wikla
2003-11-17 01:22:34 UTC
Moi
Ostin tänään otsikonmukaisen "kotiteatterivahvistimen". Ensivaikutelma
oli aivan erinomainen DVD-soittimen soittamien CD-levyjen toiston
äänenlaadun osalta. DVD:stä vedin optisen kaapelin Yamahaan, kaiuttimet
ovat vanhat kunnon Jamot passiivisubwooferilla 80-luvun lopulta. Vain
kaksi kanavaa, mutta taitavasti vanha Jamo jakaa ne bassoon summana ja
oikeaan/vasempaan pienempään kaiuttimeen sopivasti alapäästään leikattuna.
Kun jotenkin auttavasti sain viriteltyä virittimen vastaanottamaan
radiolähetyksiä, toiston laatu oli melko hyvä. On tosin vaikea tietää,
mikä osuus on virittimellä, vahvistimella ja antennilla ja sen asennolla!
Hivenen suhinoita tosin saattoi kuulla.
Television ääni (analogsesti vahvistimeen vietynä) oli myös aika ok,
tosin jostakin olisi varmaan voinut vähentää suhisevaa diskanttia?
DVD-elokuvien äänitoistosta en osaa sanoa vielä mitään..., liian
vähän kokemusta.
Yamaha on aika joustava: Tavallisen vasen-oikea-kaiuttelun lisäksi
voi käyttää systeemiä vasen-keski-oikea, vasen-oikea-takavasen-takaoikea,
vasen-keski-oikea-takavasen-takaoikea ja vasen-keski-oikea-takavasen-
takakeski-takaoikea. Ja lisäksi noista erikseen systeemiin voi liittää
aktiivin subwooferin.
Ongelma vahvistimen kanssa toistaiseksi on, että siinä on säädeltävää
vaikka muille jakaa! Erilaisia tilakuvioita on vaikka mitä ja niitä
voi vielä yksityiskohtaisesti muokata!
Osaisiko kukaan kokemuksen tai tiedon perusteella neuvoa, kannattaisiko
hankkia esim. pari takakaiutinta? Ja minkä laatuisia? Riittäsivätkö
jotkin halpikset antamaan tilan tuntua (luonnollisesti)? Ja onko
yleensäkään mitään mieltä generoida tuota tilan tuntua kaksikanavaisina
äänitettyihin CD-levyihin. (Niin ja kyse on lähinnä akustisista
ns. "klassisen" musiikin äänitteistä.)
Arto
--
Ostin tänään otsikonmukaisen "kotiteatterivahvistimen". Ensivaikutelma
oli aivan erinomainen DVD-soittimen soittamien CD-levyjen toiston
äänenlaadun osalta. DVD:stä vedin optisen kaapelin Yamahaan, kaiuttimet
ovat vanhat kunnon Jamot passiivisubwooferilla 80-luvun lopulta. Vain
kaksi kanavaa, mutta taitavasti vanha Jamo jakaa ne bassoon summana ja
oikeaan/vasempaan pienempään kaiuttimeen sopivasti alapäästään leikattuna.
Kun jotenkin auttavasti sain viriteltyä virittimen vastaanottamaan
radiolähetyksiä, toiston laatu oli melko hyvä. On tosin vaikea tietää,
mikä osuus on virittimellä, vahvistimella ja antennilla ja sen asennolla!
Hivenen suhinoita tosin saattoi kuulla.
Television ääni (analogsesti vahvistimeen vietynä) oli myös aika ok,
tosin jostakin olisi varmaan voinut vähentää suhisevaa diskanttia?
DVD-elokuvien äänitoistosta en osaa sanoa vielä mitään..., liian
vähän kokemusta.
Yamaha on aika joustava: Tavallisen vasen-oikea-kaiuttelun lisäksi
voi käyttää systeemiä vasen-keski-oikea, vasen-oikea-takavasen-takaoikea,
vasen-keski-oikea-takavasen-takaoikea ja vasen-keski-oikea-takavasen-
takakeski-takaoikea. Ja lisäksi noista erikseen systeemiin voi liittää
aktiivin subwooferin.
Ongelma vahvistimen kanssa toistaiseksi on, että siinä on säädeltävää
vaikka muille jakaa! Erilaisia tilakuvioita on vaikka mitä ja niitä
voi vielä yksityiskohtaisesti muokata!
Osaisiko kukaan kokemuksen tai tiedon perusteella neuvoa, kannattaisiko
hankkia esim. pari takakaiutinta? Ja minkä laatuisia? Riittäsivätkö
jotkin halpikset antamaan tilan tuntua (luonnollisesti)? Ja onko
yleensäkään mitään mieltä generoida tuota tilan tuntua kaksikanavaisina
äänitettyihin CD-levyihin. (Niin ja kyse on lähinnä akustisista
ns. "klassisen" musiikin äänitteistä.)
Arto
--